Olen kiinnostunut Internetpalveluiden kehittämisestä ja ajattelin tällä kertaa kirjoittaa muutamista erilaisista palvelumalleista.

Automatisoitu palvelu

Tiedätkö mikä on erityisen mahtavaa Internetpalveluissa? Käytännössä voit aloittaa tyhjästä, erittäin pienillä pääomilla ja onnistuminen riippuu asiakaskunnan ymmärtämisestä, omasta tietotaidosta ja markkinoinnista.

Ja tiedätkö, mikä on vielä parempaa? Jos ja kun saat toiminnan pyörimään, sinulla saattaa olla rahantekokone, jota voit ylläpitää mistä päin maailmaa tahansa, ja jonka ylläpitoon vaadittava aika voi olla hyvinkin vähäistä. Palvelu on mahdollista kehittää automatisoidun sovelluksen ympärille ja skaalata suurelle asiakasjoukolle erittäinkin nopeasti.

Jotta palvelu toimii ja kasvaa vähällä ylläpidolla, se tarvitsee ainakin seuraavat kolme ominaisuutta:

• Automaattinen asiakashankinta ja ylläpito
• Automatisoitu myynti
• Yrityksen ei tarvitse myöntää asiakkaille luottoa eli saamisten määrä on erittäin pieni

Automaattinen asiakashankinta voidaan toteuttaa esimerkiksi Google AdWords mainonnalla, hakukoneoptimoinnilla tai yhteistyömarkkinoinnilla muiden palveluiden kanssa, joissa asiakas löytää sivustolle lähes automaattisesti ilman jatkuvaa markkinointitoimenpiteiden suorittamista.

Automatisoitu myynti voidaan hoitaa helposti sovelluksilla, jossa asiakas maksaa tuotteen verkossa, ja jonka jälkeen hän saa automaattisesti käyttöoikeudet palveluun tai sähköinen tuote lähetetään hänen sähköpostiin.

Internetpalveluissa ei juurikaan sitoudu rahaa saamisiin, eli mitä vähemmän asiakkaille tarvitsee myöntää luottoa, sitä vähemmän tarvitaan käyttöpääomaa. Tämä helpottaa entisestään palvelun tarjoamista suuremmalle joukolle ja nopeampaa toiminnan laajentamista.

Internetpalvelumallit

WordPress ja muut vastaavat CMS -järjestelmät (Content Management System = sisällönhallintajärjestelmä) ovat mahdollistaneet kanavan, jossa lähes jokainen pystyy julkaisemaan hyvän näköisiä sivustoja pienellä vaivalla.

On kuitenkin hyvä ymmärtää hieman paremmin erilaisia palvelumalleja ja miten ne tuottavat arvoa asiakkaalle. Internetin palvelumallit voidaan jakaa karkeasti muutamaan erilaiseen tyyppiin, vaikka suuri osa palveluista voi kuulua useampaan kuin yhteen luokkaan.

Löydä tietoa -palvelut ovat Internetin vanhin palvelumuoto ja ne toimivat lähes samalla periaatteella, kuin CRUD-palvelut, mutta näissä palveluissa käyttäjät eivät voi vaikuttaa sisältöön eli tieto on staattista ja tulee ainoastaan ylläpitäjän toimesta. Useimmat yrityssivustot ovat edelleen tällaisia, eli yritykset kertovat tietoa itsestään, eivätkä käyttäjät pysty juuri mitenkään vaikuttamaan omaan käyttökokemukseensa.

CRUD -sovellukset eli ns. julkaisupalvelut ovat Internetin suuri palvelujoukko ja ne toimivat periaatteella Luo, Lue, Päivitä ja Tuhoa (Create, Read, Update and Delete).

Helppokäyttöiset julkaisujärjestelmät (CMS), kuten WordPress ja Blogger tai toisaalta Googlen Gmail toimivat juuri kyseisellä tavalla. Tämä blogikin on yksi julkaisupalvelu. Palvelun käyttöliittymässä näytetään käyttäjälle tietoa tietokannasta, joka on aiemmin sinne luotu, tuotu tai ollaan luomassa. Myös käyttäjä pääsee vaikuttamaan palvelun sisältöön esimerkiksi lisäämällä kommentteja.

Transaktiosovellukset ovat kolmas suuri palvelujoukko, johon kuuluvat Internetin markkinapaikat, maksujärjestelmät, verkkokaupat ja muut palvelut, joissa mahdollistetaan tuotteen toimittaminen eri osa-puolten välillä. Esimerkkejä ovat Huuto.net, Craigslist tai Fiverr tai lukuisat verkkokaupat. Palvelut siis mahdollistavat monenlaista kaupankäyntiä.

Agregaattisovellukset ovat palveluita, jotka keräävät tietoa muista palveluista ja esittävät sen paremmin käyttäjälle. Yleensä palvelut hakevat tietoa toisista CRUD -sovelluksista. Agregaattipalvelut toimivat parhaiten sellaisilla aloilla, joissa tieto on muuten hyvin hajaantunutta. Hyvä esimerkki on Ampparit.com, joka muutti ihmisten lukemistottumusta pirstaloituneiden uutispalvelujen joukossa.

Algoritmiset sovellukset ovat palveluita, jotka analysoivat ja tekevät laskentaa tiekannoista ja esittävät sen käyttäjälle hyödyllisessä muodossa. Paras esimerkki on varmasti Google, jonka algoritmi analysoi verkon sisältöä ja yritää antaa käyttäjälle parhaan mahdollisen hakutuloksen.

Infrastruktuurisovellukset ovat viimeinen, monimuotoinen ja hieman vaikeammin rajattava palvelujoukko. Tähän joukkoon kuuluvat sovellukset, jotka tarjoavat erilaisia spesifejä palveluita verkon eri toiminnallisuuksien luomiseen.

Hyvä esimerkki voisi olla Mailchimp -sähköpostisovellus. Periaatteessa useat näistä ohjelmistoista voitaisiin liittää myös CRUD -sovellusten alle, mutta koska ne kuitenkin ovat erittäin olennainen osa useiden verkkoliiketoimintojen infrastruktuuria, voi olla hyödyllisempää erotella ne omaksi kategoriakseen.

Lopuksi

Vaikka kaikki Internettiä käyttävät ymmärtävät, että on olemassa erilaisia palvelumalleja, voi niiden lajittelu muutamaan luokkaan olla hyödyllistä kokonaisuuden hahmottamiseksi. Tällä tavalla voi myös huomata uusia mahdollisuuksia, jotka piilevät näiden erilaisten palveluiden ulkopuolella tai niiden yhdistelmissä.

Luultavasti monipuolisemmat ja käyttäjille räätälöityvämmät sovellukset tulevat syrjäyttämään yhä enenevissä määrin yksinkertaisia, pelkästään julkaisuun perustuvia palveluita ja eri kategoriat sekoittuvat vieläkin enemmän keskenään.

Aloituskuva: Flickr cc by B.Garry. Lisää tietoa The Gong Show.